Ajokoira/metsästyshevonen
Tumma sunnuntai
meidän melankolisten pikkulauantai
synkkien ja sairaiden.
Uudet addiktiot,
epäilevä rakkaus.
Vedetään se vessasta alas!
Virkavalta ei ainakaan silloin näe mitä meillä saattaa olla.
Viu vii, puhelin soi
Missä nyt pulma on?
Ketä nyt autan?
Se
vain
on.
Meitä heitellään kuin pieniä tyttöjä ja poikia.
Meitä juuri.
Jos heitä ei kiinnosta,
ei heitä piittaa puhua.
Murheistaan,
on helppo heittää huulta
vaikka Frusciante soi
ça va?
kuitenkin vain todetaan.
Ps. Miksi minun pitää lopussa aina kuolla?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti